23. helmikuuta 2017

Samanaikaisopo

Syksyssä on riittänyt puuhaa, suunnitelmien testaamista ja piirustuspöydälle palaamista. Viime keväänä minulla oli isoja suunnitelmia kasien opotuntien muuttamisesta ilmiöopetukseksi. No, asiat eivät menneet täsmälleen suunnitelman mukaan, mutta tämä oli tavallaan odotettavissa. "Paraskaan sotasuunnitelma ei kestä kohtaamista vihollisen oppilaiden kanssa".

Ensimmäinen yllätys tuli syksyllä, kun huomasin, ettei minulla ollut marraskuun jälkeen lukujärjestyksessä lainkaan opotunteja. Kaseille ei pitänytkään olla, mutta rehtori oli ymmärtänyt, että halusin myös puolet ysien tunneista pois. Tämä ei ollut ollut varsinaisesti tarkoituksenani, mutta tällä mennään!

Lopulta minulla oli 3. jaksossa yseille kolme eri kokonaisuutta, joissa olin samanaikaisopettajana: äidinkielen TET-raportit, kulttuurikurssi ja uskonnonkurssi.

Äidinkielen ja opon yhdistäminen: TET-raportti


Äidinkielenopettajien kanssa olimme jo valmiiksi miettineet, että TET-raportit voisi tehdä äikäntunneilla. Nyt minä olin vapaa tulemaan tässä apuun, joten vierailin kahden kaksoistunnin ajan joka äikänryhmän luona. Ensin selitimme yhdessä äikänopen kanssa, mikä on raportin idea. Oppilaiden piti kirjoittaa raportti, jossa oli viisi osaa:
  1. yleistiedot TET-paikasta: mitä yritys tekee, kuinka monta työntekijää siellä on, milloin yritys on perustettu jne.
  2. Tarkempi kuvaus eri työtehtävistä: millaisia töitä TET-paikassa tehtiin, millainen koulutus eri työntekijöillä oli jne.
  3. Kuvaus omasta tyypillisestä työpäivästä.
  4. Kuvailu omasta viihtymisestä harjoittelupaikassa.
  5. Itsearviointi: kuinka hyvin onnistui työtehtävissä, mitä oppi harjoittelun aikana, mitä vanhoja taitoja pääsi käyttämään viikon aikana, millaisia uusia piirteitä itsestään löysi.
Oppilaat kirjoittivat raportit kaksoistunnin aikana, minun ja äikänopettajan ohjatessa työskentelyä. Minä arvioin valmiit raportit opon näkökulmasta, kiinnittäen itse sisältöön huomiota. Äidinkielen opettaja taas arvioi raportit oikeakielisyyden ja muotoseikkojen näkökulmasta. Sen jälkeen palasin taas tunnille ja annoin palautetta raporteista. Tässä yhteydessä puhuin oppilaille myös työhakemuksista ja muista teksteistä, jotka liittyvät työelämään.


Kulttuurikurssi

Meidän koulussamme taito- ja taideaineiden ns. välystunti on toteutettu kaikkien ysien yhteisenä kurssina. Tämän kurssin ops-kuvaus on hyvin väljä ja yleisluontoinen, joten se on eri vuosina toteutettu hyvin eri tavoilla. Tämä tuntui sopivan minulle kuin nenä päähän, joten menin neljänneksi opettajaksi käsityö-, musiikin ja äikänopettajan mukaan kurssia vetämään.

Tänä vuonna annoimme yseille tehtäväksi suunnitella ystävänpäivän ohjelmaa muulle koululle. Meillä on yhtenäinen peruskoulu, joten ysit suunnittelivat lähinnä alaluokille hauskaa toimintaa. Teemana oli "Seikkailu", mutta emme pitäneet siitä mitenkään kovin uskollisesti kiinni. Oppilaat pohtivat ensin pienissä ryhmissä omia ideoitaan, sitten yhdistimme samankaltaisiin ideoihin päätyneet ryhmät, kunnes meillä oli jäljellä kahdeksan porukkaa. Jokainen näistä sai suunnitella yhdelle alakoulun luokalle jonkin tapahtuman: pajan, pelin, escape roomin, näytelmän, musiikkiesityksen tms.

Oppilaat aloittivat suunnittelemalla omia tapahtumiaan, sitten niitä testattiin ja parannettiin, testattiin uudelleen ja parannettiin lisää. Lopullinen toteutus oli yhden kaksoistunnin aikana ystävänpäivänä. Oli aika menoa, mutta päivä onnistui hienosti.

Opon näkökulmasta tämä oli aika onnistunut kokonaisuus. Pääsin ohjaamaan oppilaita itse pajojen suunnittelussa, jolloin näin heistä vähän erilaisia puolia kuin aiemmin tunneilla. Tämä auttoi yksilöohjauksessa selvästi. Tällaisen kokonaisuuden yhteydessä pääsee myös opettamaan laaja-alaisen osaamisen taitoja oikein urakalla.

(Tämän saman idean voisi muuten hyvin toteuttaa myös MOKina.)

Uskonnon ja opon yhdistäminen: Hyvä elämä

Menin mukaan samisopettajaksi myös uskonnontunneille. Ysien uskontotuntien aiheena on etiikka, joten siinä oli monia yhtymäkohtia opoon. Tämä oli eräänlainen testaus: halusin kokeilla käytännössä, mitä yhteistä uskonnon ja opon kursseista löytyisi tulevia vuosia varten.

Oppilaat suunnittelivat kurssilla keksimälleen saarelle ihanneyhteiskunnan, jossa heidän piti pohtia oikeudenmukaista tapaa järjestää hallinto, lainvalvonta, talouselämä jne. He esittelivät tuotoksensa vanhempainillassa.

Juttelin oppilaille myös siitä, millainen työ on todellista unelmatyötä ts. millainen tekee ihmisen onnelliseksi ja tyytyväiseksi. Käytin tässä apuna 80,000 Hours-järjestön loistavaa artikkelia What makes for a dream job?

Kurssi oli todella hauska, mutta aikaavievä. Voisin hyvin ensi vuonnakin mennä mukaan juttelemaan unelmatöistä ja auttamaan utopiasaaren suunnittelussa, mutta en ehkä enää olisi kurssilla mukana alusta loppuun.  

Entä kasit?

Kaiken tämän takia jouduin skaalaamaan suunnitelmiani kasien ilmiökurssin suhteen aika paljon alaspäin. Hylkäsin samalla alkuperäiset ajatukseni kasien ilmiökursseista. Minulla oli viime keväänä ajatuksena, että jakaisin oppilaille pallomonisteet, joista he voisivat valita aiheensa:

Toteutimme tänä vuonna kymppien tunnit ilmiöinä. Siinä yhteydessä opin ilmiökurssien järjestämisestä niin paljon, että se ansaitsee oman blogikirjoituksensa, mutta tärkein havaintoni oli, että liiallinen valinnanvapaus on myrkkyä motivaatiolle. Tiesin tämän toki jo aikaisemminkin, mutta vasta kokemus opetti, mikä vapauden taso on inspiroivaa ja mikä lamauttavaa.

Siksi alkuperäinen ajatukseni kasien ilmiökurssiksi ei nyky-ymmärrykseni mukaan toimisi: siinä on ihan liikaa vaihtoehtoja. 17 aihetta, joista pitäisi valita erilaisia tehtäviä itsenäisesti, ja eri tehtävistä saisi eri määrän pisteitä ja leimoja... Tämä vaatisi niin paljon selittämistä ja ohjaamista, etten saa hommaa mitenkään toimimaan.

Tällä hetkellä suunnitelmani on tylsästi tehdä kaseille samanlaisia samanaikaisopetuksen tunteja kuin yseillekin. Lisäksi ohjaan kaseja yksitellen ja pareittain kevään aikana, mahdollisesti myös pienryhmittäin, jos tarve vaatii. Mutta pääasiassa keskityn samanaikaisopoilun kehittämiseen.

Olen jo järjestänyt kasien kemianryhmille tutustumiskäynnit Stadin ammattiopiston prosessitekniikan linjalle, jotta he pääsisivät näkemään, millaisissa opinnoissa kemiaa käytännössä tarvitaan. Vastaavia käyntejä olisi ihan fiksua järjestää keväällä enemmänkin.

Mutta katsotaan loppukeväästä, mitä näistä suunnitelmista sitten tuli.